MyFondia VirtuaaliLakimies
22. tammikuuta, 2019

EIB-rahoitus: käytännön kokemuksia ja oppeja

Viime viikolla Fondia järjesti yhdessä Pääomasijoittajien ja Grannenfelt Financen kanssa pääomasijoittajille suunnatun seminaarin Euroopan Investointipankin (EIB) suoraan innovatiivisille kasvuyrityksille tarjoamasta rahoituksesta (EIB-rahoitus) ja yli 40 Pääomasijoittajien jäsenten edustajaa kerääntyi Fondialle kuulemaan aiheeseen liittyviä käytännön kokemuksia ja oppeja.

Edellisessä blogikirjoituksessa käsittelimme EIB-rahoitusta yleisellä tasolla. Tähän kirjoitukseen on kerätty katsaus seminaarin parhaista paloista.

EIB-rahoitusta pidetään hyvänä lisänä kasvuyritysten rahoituksen työkalupakkiin, mutta on tiedostettava, että se on vain osa isompaa kokonaisuutta eikä se korvaa muita rahoituskanavia. On myös selvää, ettei löydy montaa muuta tahoa, jolla on resurssit rahoittaa suomalaisia kasvuyrityksiä jopa 25 miljoonan euron paketeilla. EIB:n hinnoittelu on aikaisemmin koettu hyvin kilpailukykyiseksi verrattuna perinteisiin venture debt-rahoittajiin, mutta tämä kilpailuetu on mahdollisesti katoamassa.

EIB:n kanssa läpikäytävälle prosessille tulee varata tarpeeksi resursseja useammalla tavalla, esimerkiksi ajallisia, rahallisia ja henkilöresursseja. Ensimmäisistä keskusteluista EIB:n kanssa siihen, että ensimmäinen lainaerä on nostettu saattaa hyvinkin mennä yli vuosi aikaa. Tällöin on tärkeää, että yhtiön rahoitusasema on turvattu muulla tavoin prosessin kuluessa ja sen mahdollisesti venyessä. Prosessin eri vaiheet puolestaan sitovat henkilöresursseja ja etenkin talous- ja toimitusjohtaja ovat yleensä keskeisessä asemassa. Ajoittain byrokraattinen ja hidas prosessi nousikin esiin yhtenä EIB-rahoituksen heikkoutena verrattuna moneen muuhun kasvuyrityksille tarjolla oleviin rahoitusmuotoihin.

On koettu, että EIB lähestyy rahoitettavia hankkeita kiitettävän käytännönläheisesti. Vaikka EIB:n toimintaa ohjaavat vahvat arvot ja periaatteet, jotka saattavat johtaa joustamattomuuteen tiettyjen asioiden osalta, on EIB toisaalta kokemuksen mukaan erittäin avoin keskustelemaan kaikista asioista, jotka ovat perusteltavissa velallisyhtiön liiketoiminnan edistämisellä ja tukemisella.

On myös selvää, että koska kyseessä on vielä verrattain uusi instrumentti rahoitusmarkkinoilla, jää nähtäväksi, miten se reagoi ja mukautuu ennakoimattomiin tilanteisiin, joita vääjäämättä tulee eteen dynaamisessa kasvuyrityskentässä toimittaessa. Tämä yhdistettynä tämän hetkiseen makrotalouden epävarmuuteen voi johtaa myös ikäviin yllätyksiin: muutaman vuoden kuluttua ensimmäiset lainaerät erääntyvät takaisinmaksettavaksi ja koska kyseessä on kasvuyrityksien mittakaavassa mittavista maksuvelvoitteista, saattaa riski maksuvaikeuksille olla keskivertoa isompi.

Yhteenvetona voidaan todeta että, kuten kaikki rahoitusmuodot, EIB-rahoitus palvelee tiettyä tarkoitusta ja yleisöä ja siihen liittyy omat etunsa ja haasteensa. Juuri tämän tyyppisen EIB-rahoituksen vielä ollessa elinkaarensa alkutaipaleella ei voida vetää erityisen pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, miten se palvelee kasvuyritystä pitkällä tähtäimellä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tämän instrumentin ja siihen liittyvien käytännön järjestelyjen kypsymistä seuraavaan vaiheeseen.