MyFondia VirtuaaliLakimies
9 helmikuuta, 2018

Asiantuntijaryhmä esittää: Maankäytön suunnitteluun tulisi kaksi tasoa - yleissuunnitelma ja kehittämissuunnitelma

Keskiviikkona 7.2. luovutettiin professori Ekroosin johdolla tehty selvitys Maankäytön ja rakentamisen ohjauksen uudistamiseksi. Selvityksen laatimiseen osallistuivat professori Ekroosin ja allekirjoittaneen lisäksi emeritusprofessori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta, professori Panu Lehtovuori Tampereen teknillisestä yliopistosta sekä johtava tutkija Aija Staffans Aalto-yliopistosta.

Selvityksen tavoitteena oli tarkastella tulevaisuuden haasteita, muutosnäkymiä sekä uusia ohjaustarpeita ja uuden tyyppisiä ohjausmahdollisuuksia.

Vaikka tulevaisuuden trendeistä pystytäänkin tunnistamaan useita, on tulevaisuuden ennustaminen aina haastavaa. Työryhmässä keskusteltiinkin varsin vilkkaasti erilaisista tulevaisuuden skenaarioista ja siitä, mihin suuntaan tulevaa lainsäädäntöä tulisi kehittää. Työn taustaksi kuultiin myös eri tahoja edustavia toimijoita kertomaan paitsi nykytilanteen haasteista myös näkemyksiään uuden lainsäädännön sisällöstä.

Työryhmä kokosi oman näkemyksensä raportiksi, jonka sisällöstä ohessa muutamia nostoja:

Selvityksessä esitetään tulevan lainsäädännön lähtökohdaksi myös avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistämistä. Lisäksi eri tahojen välistä yhteistyötä on kehitettävä luottamuksen lisäämiseksi. Maankäytön ja rakentamisen lainsäädännön uudistamisen lähtökohtana tulee myös olla, että laki palvelee entistä tarkoituksenmukaisemmin maan eri osia. Luonnollisesti ohjauksen tarve on suurempi siellä, missä muutoksia on paljon. Toisaalta siellä, missä muutospaineet ovat pieniä ja rakentaminen vähäistä, ei yhteiskunnallinen ohjausintressikään ole merkittävä.

Maankäytön suunnitteluun tulisi kaksi tasoa: yleissuunnitelma ja kehittämissuunnitelma. Ne voisivat korvata nykyiset kaavat. Kunnat ja maakunnat voisivat laatia ja hyväksyä strategisia maankäytön yleissuunnitelmia, joilla ohjattaisiin maakuntien, kaupunkiseutujen ja kuntien kehitystä. Alueiden yksityiskohtaista suunnittelua ohjattaisiin kehittämissuunnitelmalla, jonka hyväksymisestä päättäisi kunta, mutta jonka voisi laatia myös yksityinen.

Tulevaisuudessa maankäytön suunnitteluprosessit digitalisoidaan. Siirtyminen tietomallipohjaiseen suunnitteluun etenee tällä hetkellä lähinnä suurimpien kuntien ja yritysten välisenä kehitystyönä. Edelläkävijäkuntien lisäksi tarvitaan myös yhtenäistä kansallista linjausta, jotta järjestelmät toimivat yhteen ja digitalisaation edut voivat muuttua todeksi.

Rakentamisen koko ketjun eri osapuolten tehtävät, roolit ja vastuut on määriteltävä laissa nykyistä tarkemmin ja selkeämmin. Lisäksi esitetään tutkittavaksi mahdollisuutta säätää erityisestä toimielimestä (lautakunta tai vastaava), joka voisi antaa ohjeita ja tulkintasuosituksia rakennusalalle vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi kirjanpitolautakunta tekee.

Tulevassa lainsäädännössä tulisi selvityksen mukaan huomioida rakennuksen koko rakennuksen elinkaari siten, että uudisrakentaminen, korjaaminen, ylläpito ja huolto olisivat selkeästi erotettuna.

Rakentamisen lupamenettelyjä puolestaan ehdotetaan yksinkertaistettavaksi siten, että rakennuslupa vaadittaisiin vain terveellisyyden ja turvallisuuden kannalta merkityksellisiin hankkeisiin ja muutoin hankkeet voitaisiin viedä eteenpäin ilmoitusmenettelyllä. Esimerkiksi kehittämissuunnitelman mukainen toteuttaminen voisi kuulua ilmoitusmenettelyyn. Toimenpideluvasta erillisenä lupana sen sijaan luovuttaisiin kokonaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus käyntiin keväällä 2018

Luovutustilaisuuden uutinen oli asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ilmoitus maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen käynnistämisestä. Koska kyse on kauaskantoisesta, rakennettua ympäristöä muokkaavasta uudistuksesta, sille tullaan asettamaan parlamentaarinen työryhmä, joka kutsutaan koolle vielä tänä keväänä.

Työryhmän raportti luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4784-5