MyFondia VirtuaaliLakimies
7. tammikuuta, 2020

Jätehuoltopalvelut – mikä oikeastaan muuttui vuoden 2020 alussa?

Tämän vuoden alusta alkaen yrityksen, joka tarvitsee kunnalta jätehuoltopalvelua, on tullut ensin tarkistaa, että mikään muu taho ei myy sille palvelua. Markkinapuutteen tarkistaminen tapahtuu Materiaalitori.fi-palvelussa. Mikäli tätä kautta palvelua ei ole kohtuullisesti saatavilla, voi yritys kääntyä kunnan puoleen ja tehdä sopimuksen toissijaisesta jätehuoltopalvelusta (TSV).

Palvelun puutteen toteaminen tehdään Materiaalitorissa ja siellä myös perustellaan, miksi sopivaa palvelua ei kohtuudella löytynyt. Samoin pyynnön toissijaisesta palvelusta voi tehdä kunnan jätelaitokselle suoraan Materiaalitorin kautta. Jätelaitos näkee järjestelmästä palvelutarjonnan puutetta koskevan perustelun ja arvioi kohteena olevan jätteen soveltumisen kunnan jätehuoltojärjestelmään.

Mikäli jätteen haltijalla, joka ei ole hankintayksikkö, on tiedossa sopiva yksityinen palveluntarjoaja, voi palvelusta sopia suoraan, eikä Materiaalitoria tarvitse käyttää. Vaikka palveluntarjoaja olisi tiedossa, voi Materiaalitorissa kuitenkin esimerkiksi kilpailuttaa palveluntarjoajia tai pyrkiä etsimään palvelua, joka toteuttaa paremmin jätelain mukaista etusijajärjestystä. On syytä kuitenkin muistaa, että Materiaalitori ja TSV ovat vain yksi osa jätehuollon palveluhankintaa. Esimerkiksi yrityksen oma asema markkinoilla voi vaikuttaa siihen, miten sen toimintaa arvioidaan kilpailuoikeudellisesti.

Jätehuollon palveluja tarvitsevan yrityksen kannalta järjestelmä ei oikeastaan muuttunut vuoden vaihteessa. Yritykset voivat jatkaa jätehuollon palvelujen hankkimista samoilta yksityisiltä yhteistyökumppaneiltaan kuin tähänkin asti. Vain jos yritys ei löydä vastaanottajaa jätteilleen ja joutuu toimittamaan ne kunnan jätelaitokselle, sen tulee vuoden alusta käyttää ensisijaisesti Materiaalitoria.

Palvelun puutteen toteaminen Materiaalitorissa voi perustua siihen, että tarjouspyyntöön ei tule yhtään tarjousta. Saadut tarjoukset voivat olla myös sopimattomia, ja johtaa siksi hylkäämiseen. Luonnollisestikin yksi keskeinen kriteeri tulee olemaan, että palvelua ei ole saatavissa kohtuullisella hinnalla. Tulee kuitenkin muistaa, että hinta ei ole ainoa palvelutarjonnan kohtuullisuuden kriteeri ja perusteluja voidaan löytää myös laadullisista seikoista. Palvelun laadun kohtuuttomuutta voi osoittaa esimerkiksi tarjotun palvelun ajankohta, pitkät kuljetusmatkat, tarjouksen tehneen toimijan lakisääteisten velvoitteiden laiminlyönti taikka se, ettei tarjous olisi jätelain 8 §:n etusijajärjestyksen mukainen. Laadullisesti kohtuuttomana voidaan pitää myös esimerkiksi jätteen välitystoimintaa muistuttavaa tarjousta, joka perustuu yksinomaan kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun hyödyntämiseen.

Epäselvyyttä on herättänyt myös aiemmin, ennen vuodenvaihdetta tehtyjen toissijaisen palvelun sopimusten asema lakimuutoksen voimaantulon jälkeen. Aiempien säännösten nojalla kunnan ja jätteen haltijan välillä tehdyt sopimukset kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta ovat kuitenkin voimassa sovitun sopimuskauden loppuun. Jatkuvasti ja säännöllisesti tarvittavasta jätehuoltopalvelusta tehtävän sopimuksen kesto on aiemman jätelain 33 §:n nojalla voinut olla enintään kolme vuotta kerrallaan, joten nämä sopimukset lakkaavat olemasta voimassa viimeistään vuoden 2022 lopussa, ja tämän jälkeen yrityksen tulee siirtyä käyttämään ensisijaisesti Materiaalitoria.

 

Jäikö joku kysymys askarruttamaan? Ole yhteydessä, niin selvitetään asia!