MyFondia VirtuaaliLakimies
1. huhtikuuta, 2020

Koronavirus – helpotuksia menettelyihin työnantajille 1.4.2020 alkaen

Epävarmuuden aika on ohi ja vihdoin voimme todeta, että mm. työsopimuslakia ja yhteistoimintalakia on muutettu määräajaksi ja menettelyjen määräaikoja on lyhennetty. Muutokset tulivat voimaan 1.4.2020 alkaen. Media on antanut ristiriitaista ja epäselvää tietoa asiasta ja me työoikeusosaajat olemme jo muutaman viikon ajan korjanneet työnantajien vauhdissa syntyneitä oletuksia muutosten voimassaolosta.

Lakimuutosten tavoitteena on luoda edellytykset sille, että työnantajat voivat sopeuttaa toimintaansa nykyistä nopeammin koronavirusepidemiasta aiheutuvaan äkilliseen ja voimakkaaseen tuotteiden ja palveluiden kysynnän heikentymiseen. Näillä väliaikaisilla muutoksilla pyritään auttamaan yrityksiä suurimman kriisin yli. Vaikkakin suuri osa valtakunnallisista työnantaja- ja työntekijäliittoista ovat sopineet lakimuutoksia vastaavista muutoksista työehtosopimuksiin, edelleen osassa työehtosopimuksia voi olla poikkeavia säännöksiä eli jokaisen yrityksen tilanteessa tulee tarkistaa myös näiden vaikutus.

Määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa

Monet työnantajat ovat olleet pulassa ennakoimattoman tilanteen edessä. Määräaikaisia työsuhteita on tehty perustelluista syistä kuten erilaiset projektityöt ja kausiluonteiset työt ja niiden voimassaolosta on voitu sopia jopa yli kesän. Määräaikainen työntekijä on tähän saakka voitu lomauttaa vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Lakimuutos mahdollistaa nyt myös määräaikaisen työntekijän lomauttamisen tuotannollisista ja taloudellisista syistä eli kun työnantajalla olisi peruste irtisanomiseen tai työ tai edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti. Tämän vähentymisen katsotaan olevan tilapäistä, kun sen arvioidaan kestävän enintään 90 päivää. Mikäli lomautus alkaa tämän väliaikaisen lain voimassa ollessa ja jatkuu alkuperäisen tarkoituksensa mukaisena, lakia sovelletaan myös 30.6. jälkeen jatkuviin lomautuksiin. Tällöin lomautettu työntekijä säilyttää oikeutensa myös työttömyysturvaan.

Laki voimassa 1.4. – 30.6.2020.

Lomautusprosessi on 5 + 5 + 5 päivää

Yhtiöiden, joissa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, tulee soveltaa yhteistoimintalakia eli lomautusta harkitsevan työnantajan on käytävä tällöin yhteistoimintaneuvottelut ennen lomauttamispäätöstä. Mikäli yhtiössä noudatetaan työehtosopimuksia, on tärkeää tarkistaa sovellettavien sopimusten määräykset, sillä niissä voi olla lakimuutoksesta poikkeavia säännöksiä.

On tärkeä huomata, että tässä käsitellään vain yhteistoimintalain ja työsopimuslain lakimuutosten sisältöä ja kevennykset koskevat vain lomautuksia. Työsopimuslaissa on säädetty lomautuksen perusteista. Jos lomautusten lisäksi tai sijasta harkitaan pysyviä toimenpiteitä, kuten irtisanomisia ja/tai osa-aikaistamisia, näihin menettelyaikoihin ei tullut muutoksia.  

  1. Neuvotteluesitys on annettava edelleen 5 päivää ennen neuvottelujen alkamista, tähän ei ole tullut muutosta.
  2. Neuvotteluaikaa on lyhennetty kuudesta viikosta/14 päivästä viiteen päivään. Vähimmäisneuvotteluaika koskee kaikkia työnantajan harkitsemia lomautuksia niiden suunnitellusta kestosta tai kohteena olevien työntekijöiden lukumäärästä riippumatta. Voimassa olevasta laista poiketen säännöksessä ei siten enää tehdä neuvotteluaikojen osalta eroa sen suhteen, onko kyseessä toistaiseksi voimassa olevista lomautuksista vai 90 päivää kestävistä lomautuksista, tai kuinka montaa työntekijää harkittavat lomautukset koskevat. Vähimmäisneuvotteluajasta voidaan myös sopia toisin yhteistoimintaneuvotteluissa neuvottelujen osapuolten välillä.
  3. Lomautusilmoitusaikaa on lyhennetty 14 päivästä viiteen päivään. Lomautusilmoitus on edelleen annettava työntekijälle henkilökohtaisesti ja sen sisältö määräytyy jo voimassaolevan lain mukaan.

Mikäli yhtiössä on säännöllisesti vähemmän kuin 20 työntekijää, työnantajan tulee noudattaa työsopimuslain määräyksiä lomauttamisesta. Lakia ei ole tältä osin muutettu eli työsopimuslain mukaan työnantajan on esitettävä työntekijöille tai luottamusmiehelle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehille tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä. Tällöinkin lomautusilmoitusaika on lyhennetty viiteen päivään.

Laki voimassa 1.4. – 30.6.2020.

 

Takaisinottovelvollisuusaika pitenee yhdeksään kuukauteen

Kun työnantaja irtisanoo työntekijöitä tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä ja tarvitsee työntekijöitä työsuhteen päättymisen jälkeen, työnantajan tulee muistaa takaisinottovelvollisuus. Vaikka työsuhde olisi päättynyt, pitää sittemmin syntynyttä vastaavaa työtä tarjota irtisanotulle tietyn ajan, jos tämä on edelleen työttömänä työnhakijana.

Takaisinottovelvollisuutta lyhennettiin vuonna 2017 ja sitä myös porrastettiin riippuen työsuhteen pituudesta. Nyt kuitenkin takaisinottovelvollisuusaikaa pidennetään väliaikaisesti 4 kuukaudesta 9 kuukauteen. Pidempi takaisinottovelvollisuusaika koskee kaikkia lain voimassa olon aikana irtisanottuja työntekijöitä työntekijän työsuhteen kestosta riippumatta.

Toki on syytä muistaa, että takaisinottovelvollisuudesta on voitu sopia toisin työehtosopimuksella, joten niiden säännökset on tarkistettava.

Laki on voimassa 1.4. - 30.6.2020.

 

Työsopimuksen purkaminen koeaikana onnistuu nyt myös tuotannollisista ja taloudellisista syistä

On varsin tavallista, että työsuhteen alussa työnantaja ja työntekijä sopivat koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan purkaa molemmin puolin. Koeajan tarkoituksena on antaa työntekijälle ja työnantajalle aikaa harkita, vastaako työsopimus, työ, työntekijä ja työnantaja etukäteisodotuksia.  Työsuhteen purkuperusteena on ollut työntekijän henkilöön tai työsuoritukseen liittyvä seikat. Koeaikapurku ei ole kuitenkaan ollut mahdollista tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. 

Lakimuutoksen myötä työsopimus voidaan purkaa myös tuotannollisista ja taloudellisista syistä eli mikäli tarjolla oleva työ on vähentynyt olennaisesti tai pysyvästi. Mikäli perusteet ovat olemassa, työsuhde päättyy tällöin purkamisilmoituksen jälkeen välittömin vaikutuksin ilman irtisanomisaikaa.

Laki voimassa 1.4. – 30.6.2020.

 

Työnantajan ilmoitusvelvollisuus TE-toimistolle tulee takaisin lakiin

Ilmoitusvelvollisuutta koskeva muutos tulee voimaan 9.4.2020. Seuraava koskee kaikkia työnantajia riippumatta siitä, sovelletaanko yhteistoimintalakia vai ei. Työsopimuslain mukaisesti työnantajan on ilmoitettava taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tehdyistä irtisanomisista työ- ja elinkeinotoimistolle. Ilmoittamisvelvollisuus koskee vähintään kymmenen työntekijän irtisanomisia.

 

Asiantuntijamme ovat koostaneet vastauksia yleisimmin esitettyihin kysymyksiin koronaepidemian vaikutuksista yritystoimintaan ja löydät ne blogistamme Koronavirus COVID-19 - juristilta usein kysyttyä. Saat myös muista blogeistamme ajankohtaista tietoa koronaan liittyen.

Mikäli tarvitset henkilökohtaista apua, voit varata ajan sinua askarruttavien kysymysten läpikäyntiin juristimme kanssa täältä. Tavoitat juristimme koronaepidemiaan liittyvissä asioissa myös sähköpostitse osoitteessa corona@fondia.com.