MyFondia VirtuaaliLakimies
5. joulukuuta, 2018

Panostus työoikeuden asiantuntemukseen on startup-yrityksen etu

Start-up yrityksessä riittää usein kiirettä ydinbisneksen esille tuomisen ja rahoituksen hankinnan keskellä. Tällöin työoikeus voi tuntua tylsältä näkökulmalta, vaikka se on varsin oleellinen osa yrityksen arkea. Varsinkin startup-yrityksessä työoikeus tulisi huomioida, sillä sopivien henkilöiden löytäminen (ja pitäminen) on hyvin merkittävässä roolissa ja pienetkin virheet voivat pitkällä tähtäimellä tulla kalliiksi yritykselle.

Jo ottamalla huomioon muutamia työoikeudellisia seikkoja pääsee kuitenkin pitkälle. Olemme koonneet listaa niistä asioista, joita kannattaa huomioida palkatessa ensimmäisiä työntekijöitä.

1.       Työntekijä, itsenäinen yrittäjä vai jotain siltä väliltä?

Monille startup-yrityksille voi tuntua houkuttelevammalta ja joustavammalta tehdä sopimus ulkopuolisen ammatinharjoittajan kanssa sen sijaan, että palkkaisi omia työntekijöitä. Tällä tavalla saataisiin testattua yhteistyötä ja jos kaikki sujuu hyvin, henkilö voisi myöhemmin siirtyä yrityksen palvelukseen. Vaikka ajatus on hyvä, tähän liittyy riskinsä. Alihankinnalta tai freelancetyöltä näyttävä tai jopa sellaiseksi sovittu toiminta saattaa todellisuudessa muodostaa työsuhteen, jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät.  Erityisesti alihankintaan toiminimeltä tai pieneltä ns. yhden tekijän osakeyhtiöltä liittyy riski, että yhteistyö katsottaisiinkin myöhemmin työsuhteeksi vero- tai työsuojeluviranomaisten taikka oikeuden toimesta.

On tärkeää jo alusta alkaen miettiä, onko kyse aidosti itsenäisestä yrittäjästä vai tehdäänkö työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena työsuhteessa. Arvio on aina tehtävä tapauskohtaisesti ja joskus osa vaikuttavista seikoista selviää vasta yhteistyön aikana. On hyvä olla tietoinen siitä, että tilanne, jossa toiminimellä toimiva yksi henkilö työllistää itsensä ainoana työntekijänä tarjoamalla palvelua vain yhdelle toimeksiantajalle (joka vielä määrittelee vahvasti esimerkiksi työajat tai valvoo työtä erityisesti) katsotaan herkästi työsuhteeksi. 

 

Työn teettäminen ja sen tapa tuleekin aina harkita kokonaisuutena. Samoin ennen hommien aloittamista on tärkeää valita oikea sopimusmuoto kuhunkin tilanteeseen.

 

2.       Hyvä sopimus on kaiken pohjana

Työsopimuksen laatiminen voi tuntua yksinkertaiselta. Vaikka Internetin ihmeellisestä maailmasta löytää mallipohjia joka lähtöön, yrityksen tarkoituksiin nähden räätälöityyn työsopimuspohjaan kannattaa panostaa heti alussa. Työsuhteen alussa raapusteltu sopimus sitoo työnantajaa eikä työntekijällä ole lähtökohtaisesti velvollisuutta tehdä uutta työsopimusta työsuhteen aikana.  Viimeistään laajentaessaan toimintaansa yrityksillä on yleensä tarve päivittää työsopimuspohjiaan. Jo alusta lähtien yhtiön on syytä turvata liikesalaisuuksiaan ja immateriaalioikeuksiaan. Mikäli työntekijä ei hyväksy uutta työsopimusta, työnantajan mahdollisuudet muuttaa ehtoja myöhemmin yksipuolisesti ovat hyvin rajatut.

 

Poikkeuksena tähän ovat toimitusjohtajat. Toimitusjohtajaan ei sovelleta työsopimuslakia eikä hän siten ole työsuhteinen työntekijä. Jos yrityksen työntekijä siirtyy yhtiön toimitusjohtajaksi, hänen kanssaan tulisi tehdä toimitusjohtajasopimus sen sijaan, että jatketaan vanhalla työsopimuksella. Muutoin voi syntyä tulkintaerimielisyyksiä niin ehdoista kuin toimisuhteen päättämisestä ja siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. 

 

On siis tärkeää heti alussa panostaa hyvään ja kattavaan työsopimuspohjaan, jossa on huomioitu mm. työsuhteen jälkeinen salassapitovelvollisuus sekä immateriaalioikeuksien siirtäminen työnantajalle.

 

3.       Työaikalain piirissä vai ei?

Yksi keskeinen kysymys startup-yrityksille on työajan seuranta. Oleellisin työlainsäädäntö, kuten työsopimuslaki, työaikalaki ja työturvallisuuslaki, on pakottavaa oikeutta. Tämä tarkoittaa, ettei työntekijän kanssa voida sopia lakia huonommista ehdoista. Tällainen sopimusehto on mitätön ja työntekijä voi pahimmassa tapauksessa vaatia korvauksia tämän perusteella. Usein startup-yrityksen työntekijät työskentelevät hyvin itsenäisesti eikä heidän työaikaansa juuri valvota.

Työaikalaki on tämän suhteen kuitenkin hyvin tiukka, ja käytännössä suurin osa työntekijöistä on työaikalain piirissä, jolloin heidän työaikaansa tulisi seurata. Työajan kanssa on siis oltava alusta asti tarkkana.

 

4.       Mikä ihmeen TES?

Varsinaisten työtä koskevien lakien lisäksi useat minimiehdot tulevat työehtosopimuksista, joissa on sovittu mm. palkoista ja palkankorotuksista, lomarahoista ja työajoista.

Monet työehtosopimukset ovat ns. yleissitovia, eli myös työnantajaliittoon kuulumattoman yrityksen on noudatettava niitä. Vaikka startup-yritys ei kuuluisikaan työnantajaliittoon, se ei voi valita jäävänsä TES:n ulkopuolelle. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa ja it-alalla on sovellettavia työehtosopimuksia. Suinkaan kaikilla aloilla ei kuitenkaan ole yleissitovaa työehtosopimusta. Reunaehdot onkin arvioitava tarkasti yrityksen toiminnan huomioiden.

 

5.       Ikäviin asioihin varautuminen

Valitettavasti asiat eivät aina mene niin kuin oli toivottu. Ilmenee, ettei palkattu työntekijä sittenkään ole tehtäviensä tasalla, uusi rahoituskierros ei tuota tulosta tai työntekijöiden välillä syntyy ristiriitaa. Vaikka nämä ovat ikäviä asioita, näihin tulee varautua ja puuttua ajoissa. Vaikka yrityksen menestyessä ja kaikkien tullessa toimeen voi tuntua turhalta laatia ohjeita esimerkiksi varoitus- tai irtisanomistilanteita varten, nämä on syytä miettiä etukäteen eikä vasta silloin, kun tilanne on päällä. Varsinkin kun toiminta kasvaa on syytä muistaa, että työnantajalla on oikeus ja velvollisuus puuttua epäkohtiin sekä kohdeltava työntekijöitä yhdenvertaisesti.

 

Lisätietoja työsopimuksen sisällöstä ja työajoista sekä muista työnantajan vastuista löydät Fondian VirtuaaliLakimiehen sivuilta. Lisäksi Fondian juristit auttavat laatimaan juuri sinun yrityksellesi sopivat sopimukset ja ohjeistukset.