MyFondia VirtuaaliLakimies
17 tammikuuta, 2018

Rakentamismääräyskokoelman uudistus valmistui – viimeiset uudet asetukset voimaan 1.1.2018

Ympäristöministeriö sai joulukuussa 2017 päätökseen vuonna 2013 käynnistyneen rakentamismääräyskokoelman uudistustyön. Uudistuksessa kokoelma päivitettiin vastaamaan kestävän ja hyvän rakentamisen nykyaikaisia vaatimuksia, vuonna 2013 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Olennaiset tekniset vaatimukset koskevat rakenteiden lujuutta ja vakautta, paloturvallisuutta, terveellisyyttä, käyttöturvallisuutta, esteettömyyttä, meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita sekä energiatehokkuutta. Tarkemmat rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet on puolestaan koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Asetuksena annetut ja Suomen rakentamismääräyskokoelmaan kootut rakentamista koskevat säännökset ovat velvoittavia ja niitä tulee noudattaa rakentamisessa.

Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat perinteisesti koskeneet uuden rakennuksen rakentamista ja korjaus- ja muutostyössä määräyksiä on sovellettu vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa ovat edellyttäneet. Uuden Rakentamismääräyskokoelman kustakin uudesta asetuksesta käy suoraan ilmi, koskeeko se uuden rakennuksen rakentamista vai rakennuksen korjaus tai muutostyötä. Uudistuksen tavoitteena onkin ollut muun muassa rakentamista koskevan sääntelyn selkeys sekä sen soveltamisen yhtenäisyys ja ennakoitavuus.

Muistilista 1.1.2018 voimaan tulleista uusista rakentamismääräyskokoelman osista:

Asetus rakennusten paloturvallisuudesta , laajennetaan yksinkertaistetussa mitoituksessa puukerrostalojen käyttötarkoituksia, helpotetaan suojaamattoman massiivisen puun käyttöä puukerrostalojen sisäpinnoissa ja mahdollistetaan yhden portaan uloskäytävät nykyistä korkeammissa asuinrakennuksissa.

Asetus rakennusten energiamuotokertoimista , jolla uudistetaan rakennusten energiamuotokertoimet. Asetus on osa lähes nollaenergiarakentamisen säädöspakettia.

Asetus savupiippujen paloturvallisuudesta , joka koskee savupiippujen uudisasentamista ja korjaamista ja niiden suunnittelua. Tavoitteena on pienentää savupiippujen suunnittelun ja toteutuksen sekä käytön ja huollon puutteista ja käyttövirheistä johtuvien vahinkotapahtumien määrää.

Asetus ääniympäristöstä , jolla määritellään uusia raja-arvoja tai vaatimuksia muun muassa rakennusten ääneneristävyyteen, melun- ja tärinäntorjuntaan sekä ääniolosuhteisiin. Lisäksi säädetään virkistykseen käytettävien piha- ja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden ääniolosuhteista.

Asetus esteettömästä rakentamisesta, joka selkeyttää esteettömään rakentamiseen liittyviä vaatimuksia ja vähentää kuntien välisiä tulkintaeroja. Asetuksella täsmennetään useita esteettömään rakentamiseen liittyviä mittoja, jotka ovat olleet tähän saakka tulkinnanvaraisia.

Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta , jonka mukaan lupaa edellyttävälle rakennushankkeelle on laadittava kosteudenhallintaselvitys.

Asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista , jonka mukaan asuinhuoneiston huoneistoalan on oltava myös jatkossa vähintään 20 neliömetriä. Opiskelija-asunnoissa voi oma tila kuitenkin olla 16 neliömetrin suuruinen, kunhan yhteisillä tiloilla samassa rakennuksessa lisätään käytettävissä olevaa tilaa.

Asetus rakennusten käyttöturvallisuudesta , joka täsmentää erityisesti portaita, kaiteita ja käsijohteita koskevia suosituksia.

Asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta sekä asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta. Sisäilmaston laatua koskevat vaatimukset pysyvät nykytasoa vastaavina, mutta uusi asetus joustavoittaa säännöksiä ja antaa suunnittelulle enemmän vapauksia. Asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta pyrkii edistämään energiatehokkaiden rakennusten rakentamista kustannustehokkaasti. Vaatimustason nostotarve on asuinrakennusten osalta hyvin maltillinen, mutta liike- ja toimistorakennusten osalta jo merkittävä.

Ympäristöministeriön asetus vesi- ja viemärilaitteistoista, jonka tavoitteena on turvata puhdas vesi ja laitteiston turvallinen käyttö. Lisäksi halutaan estää vesivahingot ja vuodot, jotka voivat aiheuttaa kosteus- ja homevaurioita ja terveyshaittoja.