MyFondia VirtuaaliLakimies
18. marraskuuta, 2016

Syrjintä on kiellettyä myös elinkeinotoiminnassa

Kauppakeskus järjesti kesällä 2016 yhteistyössä paikallisen seurakunnan kanssa häätapahtuman, jossa rekrytoitiin tapahtumalle eri kanavissa omaa keulakuvaparia. Kilpailun ideana oli vihkiä hääpari kauppakeskuksessa keskeisellä paikalla ja palkinnoksi voittaneelle hääparille luvattiin erilaisia tuotepalkintoja kauppakeskuksen liikkeistä. Kilpailuun ilmoittauduttiin tapahtuman kotisivujen kautta, jossa oli myös kampanjakuvaus ja kilpailun säännöt. Hääpari X valittiin hakemuksen perusteella mukaan yleisöäänestykseen, jossa valittiin kilpailun voittaja. Hääpari X saikin yleisöäänestyksessä eniten ääniä ja kauppakeskus ilmoitti voitosta Hääpari X:lle puhelimitse. Tästä vähän myöhemmin kauppakeskus ilmoitti Hääpari X:lle sähköpostitse, että voitto peruutetaan, koska Hääpari X:n toinen puolisko oli merkitty väestötietojärjestelmässä siviilirekisteriin.

Mitä mieltä olet kauppakeskuksen toiminnasta? Oliko mielestäsi kauppakeskuksella oikeus peruuttaa kilpailun voitto sillä perusteella, että hääparia ei voitu vihkiä kirkollisesti?

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvolautakunnan kannanotto

Hääpari X päätti valittaa kauppakeskuksen päätöksestä Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan ja lautakunta antoi asiassa 25.8.2016 ratkaisun (Drno 129/2016) .

Hakemuksessaan Hääpari X katsoi, että kauppakeskus oli syrjinyt Hääpari X:n toista puoliskoa hänen uskontonsa perusteella, koska heiltä oli hääparina evätty mahdollisuus osallistua tapahtumaan, koska Hääpari X:n toista puoliskoa ei voida kirkkojärjestyksen nojalla vihkiä kirkollisesti.

Kauppakeskus vetosi vastauksessaan kirkkojärjestyksen ja totesi, että hääpari ei ollut vihittävissä kirkollisesti. Kauppakeskus myös totesi vastauksessaan, että kilpailuun osallistumisen edellytykset oli mainittu kilpailun säännöissä.

Lautakunta katsoi ratkaisussaan kauppakeskuksen syrjineen menettelyllään hakijaa uskonnon perusteella.

Miksi näin?

Yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) on säännökset yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämisestä ja syrjinnän kielloista iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Rikoslaissa (39/1889) on muun muassa kielletty työsyrjintä ja syrjintä elinkeinotoiminnassa.

Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan sen 2 §:n 1 momentin mukaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa eli myös elinkeinotoiminnassa. Välittömänä syrjintänä pidetään yhdenvertaisuuslain 10 §:n mukaan sitä, että jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.

Yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Pykälän 2 momentin mukaan erilainen kohtelu on kuitenkin oikeutettua siinäkin tapauksessa, että kohtelun oikeuttamisperusteista ei ole säädetty, jos kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite taikka jos kyse on muusta oikeudenmukaisesta, painavasta yhteiskunnallisesta pyrkimyksestä. Tällaisessa tapauksessa keinot tavoitteen saavuttamiseksi on oltava myös oikeasuhtaisia. Esimerkiksi nuorten syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet ja kieliryhmien yhdenvertaisuuden edistäminen tai eläkeläisalennukset eivät lähtökohtaisesti ole syrjintää, koska niillä pyritään perusoikeusnäkökulmasta hyväksyttävään päämäärän. Tällaisia päämääriä ovat esimerkiksi kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien, syrjimättömyyden ja tasa-arvon sekä lasten ja vähemmistöjen oikeuksien edistäminen. Yhdenvertaisuuslain 8 §:n mukaan syrjintä uskonnon perusteella on nimenomaisesti kielletty.

Elinkeinonharjoittajan tulee palveluiden ja tavaroiden tarjonnassa edistää kaikkien palvelunsaajien yhdenvertaisuutta ja ehkäistä heidän syrjintäänsä. Elinkeinonharjoittajalla on perustuslain 18 §:ssä turvatun elinkeinonvapauden ja 15 §:n 1 momentissa turvatun omaisuuden suojan näkökulmasta oikeus kohdistaa palvelujansa eri tavoin rajatulle henkilöpiirille liikeajatuksensa mukaisesti edellyttäen, että kohtelulla pyritään hyväksyttävään tavoitteeseen ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Hallituksen esityksessä on katsottu, että esimerkiksi ravitsemistoiminnan harjoittaja voi asettaa liikkeeseen sisäänpääsyn edellytykseksi ikärajoja ilman, että kyse olisi ikäsyrjinnästä (HE 19/2014 vp s. 75).

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi ratkaisussaan, että tavaroita ja palveluita tarjotessaan elinkeinonharjoittaja ei voi vedota erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteena jonkin uskonnollisen yhteisön omiin säännöksiin kuten kirkkojärjestykseen. Lautakunta katsoo, että kauppakeskuksella ei ole ollut menettelylleen yhdenvertaisuuslain 11 §:ssä tarkoitettua perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävää tavoitetta, jonka saavuttamiseksi olisi käytetty oikeasuhtaisia keinoja. Lautakunta myös totesi ratkaisussaan, että hakijan ja hänen puolisonsa vihkiminen olisi voitu järjestää siviilivihkimisenä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi kauppakeskuksen syrjineen menettelyllään hakijaa uskonnon perusteella ja kielsi kauppakeskusta jatkamasta tai uusimasta syrjintää.

------

Kuten kauppakeskuksen esimerkki osoittaa, harkintaa kannattaa käyttää suunniteltaessa tapahtumia. Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Nämä tavoitteet elinkeinonharjoittajan on myös hyvää pitää mielessä omassa päivittäisessä toiminnassaan. Jos menettely objektiivisin perustein arvioituna on pidettävänä syrjintänä se on syrjintää.

Samalta kirjoittajalta
10. joulukuuta, 2018
Mitä uutta somessa 2019?
14. elokuuta, 2018
Plastiikkakirurgiaa lapsille – Instagram-mainonnan säännöt alaikäisille kohdistetussa markkinoinnissa
14. toukokuuta, 2018
Instagram ei ole mainostajan vapaata kenttää
13. maaliskuuta, 2018
Mitä tehdä, jos mahtava tarjous nettikaupassa on pelkkä hintavirhe?
7. helmikuuta, 2018
Piilomainontaa torjutaan nyt myös Youtubessa
22. syyskuuta, 2017
Kilpailujen järjestämisen pelisäännöt Facebookissa - pakottavaa lainsäädäntöä ja käyttöehtojen vaatimuksia
30. kesäkuuta, 2017
Mega-alennus tuotteesta vai tekaistuja vertailuhintoja ja hatusta vedettyjä alennusprosentteja? – harhaanjohtava markkinointi ja urheiluvälineketjut
15. kesäkuuta, 2017
Karkkilakkoneuvottelut - Ajankohtaisen poliittisen puheenaiheen hyödyntäminen mainoksessa ei tehnyt makeismainoksesta hyvän tavan vastaista
24. maaliskuuta, 2017
Taidevalokuvia Instagramissa vai hyvän tavan vastaista markkinointia?
16. helmikuuta, 2017
Terveystikkareita ja suklaasavukkeita - Lapsiin kohdistuva elintarvikkeiden mainonta ja markkinoinnin hyvä tapa
31. tammikuuta, 2017
Bloggari broileritilalla - ”Yhteistyössä” -teksti ei enää riitä merkkaamaan kaupallista yhteistyötä blogeissa
18. lokakuuta, 2016
Sukupuoliroolit jogurttimainoksessa
18. elokuuta, 2016
Blogit eivät ole mainostajan vapaata kenttää
28. kesäkuuta, 2016
Minustako sivutoiminen yrittäjä?
18. toukokuuta, 2016
Osakkeiden luovutuksesta syntynyt voitto voi olla luovuttajalle verovapaata tuloa sukupolvenvaihdoksissa
29. huhtikuuta, 2016
Yhtiön varojenjaossa on otettava huomioon myös yhtiön maksukyky
18. huhtikuuta, 2016
Mitä osakassopimusta laatiessa tulisi miettiä läpi?
31. maaliskuuta, 2016
There is no such thing as free money - Bloggaaminen ja verotus
18. helmikuuta, 2016
Omien osakkeiden ostomotiivit