MyFondia VirtuaaliLakimies
31. maaliskuuta, 2016

There is no such thing as free money - Bloggaaminen ja verotus

Bloggaamisesta on muutamassa vuodessa tullut yhä ammattimaisempaa ja suosittujen bloggaajien pääasiallinen ammatti. Myös kaupalliset toimijat ovat huomanneet blogien potentiaalin hyvänä mainoskanavana. Nykyisin monet bloggaajat ovatkin siirtyneet kuukausipalkkalaisiksi naistenlehtiin tai pyörittävät omaa itsenäistä blogisivua huomattavilla kävijämäärillä. Blogimaailma on selkeästi muuttunut aidoksi liiketoiminnaksi. Miten verottaja suhtautuu tähän kaikkeen?

Verolainsäädännössä ei ole blogikirjoituksia tai bloggaajia koskevia erityissäännöksiä. Bloggaajien asema verotuksessa määräytyy siten yleisten sääntöjen nojalla ja riippuu myös bloggaajan verotuksellisesta asemasta eli onko bloggaaja työsuhteessa johonkin yritykseen vai toimiiko bloggaaja esimerkiksi itsenäisenä ammatinharjoittajana.

Verottaja on julkaissut syventävän vero-ohjeen blogikirjoitusten verotuksesta (drno: A35/200/2014). Ohjeen mukaan bloggaajan veronalaista tuloa ovat palkan ohella muun muassa kirjoittamisen tai tuotteen myynnin perusteella saadut rahakorvaukset, erilaiset tavarat ja etuudet, alennukset, lahjakortit, matkat sekä tapahtumakutsut. Korvaukset arvostetaan verotuksessa, rahaa lukuun ottamatta, niiden käypään arvoon.

Bloggaajan saama tulo on luonteeltaan ennakkoperintälain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua työkorvausta, jos se maksetaan bloggaajalle tämän tekemän työn, tehtävän tai palveluksen perusteella. Esimerkiksi jos bloggaaja kirjoittaa tuote-esittelyn yrityksen antamien ohjeiden mukaan ja saa tästä tuntikorvauksen, kyseinen korvaus katsotaan bloggaajan saamaksi palkaksi. On tärkeää huomata, että yrityksen on toimitettava tällöin ennakonpidätys, jos bloggaaja ei ole ennakkoperintärekisterissä.

Blogikirjoituksen tai sen käyttöoikeuden luovuttamisesta saatu vastike voi olla myös joissakin tapauksissa ennakkoperintälain 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua käyttökorvausta. Esimerkiksi jos bloggaajalta on tilattu kirjoitus ja kirjoituksen tekijänoikeus siirtyy sopimuksen mukaan tilaajayrityksen käyttöön, bloggaajalle maksettua korvausta voidaan pitää käyttökorvauksena. Samoin bloggaajan itse tarjoamasta artikkelista saama korvaus on käyttökorvausta, jos artikkelin tekijänoikeus siirtyy artikkelin ostajalle. Tällaisissa tapauksissa käyttökorvaus on veronalaista ansiotuloa, ja ennakonpidätys toimitetaan samalla tavalla kuin työkorvauksista. Työnantajan sosiaaliturvamaksua näistä korvauksista ei kuitenkaan tarvitse maksaa.

Tavanomaiset mainoslahjat eivät ole bloggaajan veronalaista tuloa. Tällaisia ovat esimerkiksi arvoltaan vähäiset esineet ja tavarat, joissa on mainostajan logo ja joita ei voi helposti muuttaa rahaksi. Poikkeuksena ovat tilanteet, jossa korvaukseksi blogikirjoituksesta on sovittu mainoslahja, jolloin sen käypä arvo on bloggaajan veronalaista ansiotuloa. Esimerkiksi jos bloggaaja saa valmistajalta tablettitietokoneen testausta varten, ja tabletti jää testauksen jälkeen bloggaajalle, tabletti on verotuksessa veronalaista tuloa, koska se on helposti rahaksi muunnettava laite. Sillä ei ole merkitystä, muuttaako bloggaaja sen tosiasiallisesti rahaksi vai ei.

Bloggaajan toiminta voidaan katsoa ammatin- tai liikkeenharjoittamiseksi, jos elinkeinotoiminnan tunnusmerkit täyttyvät. Elinkeinoverolain 1 §:n mukaan elinkeinotoimintana pidetään liike- ja ammattitoimintaa. Elinkeinotoiminnan yleisinä tunnusmerkkeinä pidetään muun muassa voiton tavoittelua, toiminnan suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta sekä toiminnan taloudellista riskiä. Toimintaa arvioidaan tunnusmerkkien täyttymisen perusteella kokonaisuutena. Verottajan ohjeen mukaan jos bloggaaminen on täysipäiväistä, bloggaaja tekee kirjoituksensa itsenäisesti omilla laitteillaan ja myy esimerkiksi eri yrityksille mainostilaa omilla kotisivuillaan, korvaus on bloggaajan saamaa elinkeinotoiminnan tuloa.

Samasta aiheesta
Verotus
Samalta kirjoittajalta
10. joulukuuta, 2018
Mitä uutta somessa 2019?
14. elokuuta, 2018
Plastiikkakirurgiaa lapsille – Instagram-mainonnan säännöt alaikäisille kohdistetussa markkinoinnissa
14. toukokuuta, 2018
Instagram ei ole mainostajan vapaata kenttää
13. maaliskuuta, 2018
Mitä tehdä, jos mahtava tarjous nettikaupassa on pelkkä hintavirhe?
7. helmikuuta, 2018
Piilomainontaa torjutaan nyt myös Youtubessa
22. syyskuuta, 2017
Kilpailujen järjestämisen pelisäännöt Facebookissa - pakottavaa lainsäädäntöä ja käyttöehtojen vaatimuksia
30. kesäkuuta, 2017
Mega-alennus tuotteesta vai tekaistuja vertailuhintoja ja hatusta vedettyjä alennusprosentteja? – harhaanjohtava markkinointi ja urheiluvälineketjut
15. kesäkuuta, 2017
Karkkilakkoneuvottelut - Ajankohtaisen poliittisen puheenaiheen hyödyntäminen mainoksessa ei tehnyt makeismainoksesta hyvän tavan vastaista
24. maaliskuuta, 2017
Taidevalokuvia Instagramissa vai hyvän tavan vastaista markkinointia?
16. helmikuuta, 2017
Terveystikkareita ja suklaasavukkeita - Lapsiin kohdistuva elintarvikkeiden mainonta ja markkinoinnin hyvä tapa
31. tammikuuta, 2017
Bloggari broileritilalla - ”Yhteistyössä” -teksti ei enää riitä merkkaamaan kaupallista yhteistyötä blogeissa
18. marraskuuta, 2016
Syrjintä on kiellettyä myös elinkeinotoiminnassa
18. lokakuuta, 2016
Sukupuoliroolit jogurttimainoksessa
18. elokuuta, 2016
Blogit eivät ole mainostajan vapaata kenttää
28. kesäkuuta, 2016
Minustako sivutoiminen yrittäjä?
18. toukokuuta, 2016
Osakkeiden luovutuksesta syntynyt voitto voi olla luovuttajalle verovapaata tuloa sukupolvenvaihdoksissa
29. huhtikuuta, 2016
Yhtiön varojenjaossa on otettava huomioon myös yhtiön maksukyky
18. huhtikuuta, 2016
Mitä osakassopimusta laatiessa tulisi miettiä läpi?
18. helmikuuta, 2016
Omien osakkeiden ostomotiivit